30.12.2010

Tausta

Etelä-Suomen lääninhallitus määräsi päätöksissään OKH356A 26.9.2006 ja OKH362A 27.9.2006 sekä OKH50A 28.1.2008 ja OKH4A 7.1.2008 KHT-Yhteisö A Oy:n, päävastuullisena tarkastajanaan KHT A, toimittamaan erityisen tarkastuksen X Ab:n ja Y Ab:n hallinnosta ja kirjanpidosta sekä tilinpäätöksistä tilikausilta 1.7.2004 - 31.10.2005 ja 1.11.2005 - 31.10.2006. Tarkastusten erityiskohteina olivat yhtiöiden ja B:n sekä hänen läheistensä väliset sopimukset ja liiketoimet.

Ulosottomiehen päätös 11.8.2008

Osakkeenomistajat C, D ja E sekä KHT-Yhteisö A Oy hakivat edellä mainittujen päätösten täytäntöönpanoa X Ab:tä ja Y Ab:tä vastaan. Hakijat ilmoittivat, että X Ab ja Y Ab olivat kieltäytyneet luovuttamasta tarkastettavaa aineistoa A Oy:lle. Ulosottomiehen oli otettava tarkastettava aineisto suoraan haltuunsa tai asettava yhtiöille uhkasakko.

Ulosottomies katsoi, että lääninhallituksen päätökset eivät sisältäneet ulosottokaaren 2 luvun 1 §:ssä viitatussa 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettua vastaajalle asetettua velvoitetta. Pelkästään se, että joku oli määrätty suorittamaan tilintarkastus, ei oikeuttanut ulosottomiestä ryhtymään täytäntöönpanotoimiin. Tämän johdosta ulosottomies hylkäsi ulosottohakemukset ja lausui, että ulosottoasiat eivät olleet tulleet vireille.

Helsingin käräjäoikeuden päätös 30.12.2008

Hakijat valittivat vaatien ulosottomiehen päätöksen kumoamista ja ulosottohakemusten ottamista täytäntöönpantaviksi. Asiallisesti päätökset tarkoittivat yhtiölle asetettua velvollisuutta sallia se, että erityinen tarkastaja tekee tarkastukseen kuuluvat toimet.

Käräjäoikeus hylkäsi ulosottovalituksen. Täytäntöönpantaviksi pyydetyissä päätöksissä lääninhallitus oli antanut KHT-yhteisö A Oy:lle määräyksen toimittaa erityinen tarkastus. Koska mainitut päätökset eivät sisältäneet velvoitetta X Ab:tä ja Y Ab:tä vastaan, ne eivät olleet täytäntöönpanokelpoisia yhtiöitä kohtaan.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Tarja Honkanen.

Helsingin hovioikeuden päätös 26.5.2009

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta. Hovioikeus katsoi, ettei hakijoiden vetoamasta ratkaisusta KKO 1962-II-48 ilmenevä oikeusohje ollut enää sovellettavissa säädöspohja- ja toimintaympäristön merkittävän muuttumisen vuoksi. Lääninhallituksen päätökset eivät sisältäneet yhtiöihin nimenomaisesti ilmaistuja velvoitteita. Niistä puuttui yhtiöihin kohdistuva ulosottokaaren 1 luvun 1 §:n mukainen riittävän selvä ulosottoperuste. Velvoitteen asettaminen ja määrääminen siitä, kenelle velvoite asetetaan, kuului tuomioistuimelle.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Tuula Nousiainen, Pertti Lattunen ja Helena Valkama.

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. Etelä-Suomen lääninhallitus on päätöksillään määrännyt KHT-Yhteisö A Oy:n toimittamaan osakeyhtiölain mukaisen erityisen tarkastuksen X Ab:ssa ja Y Ab:ssa päätöksistä ilmeneviltä tilikausilta. Tarkastettavien yhtiöiden hallituksen puheenjohtajan kieltäydyttyä luovuttamasta aineistoa tarkastuksen suorittamiseksi yhtiöiden osakkeenomistajat C ja hänen myötäpuolensa ovat hakeneet ulosottovirastolta lääninhallituksen päätösten täytäntöönpanoa mainittuja yhtiöitä vastaan.

2. Helsingin ulosottovirasto on päätöksellään hylännyt ulosottohakemukset. Ulosottoviraston mukaan lääninhallituksen päätökset eivät sisällä ulosottokaaren 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettua yhtiöille asetettua velvoitetta. Ulosottomiehellä ei ilman osakeyhtiö- tai muusta laista ilmenevää nimenomaista säännöstä ole oikeutta ryhtyä täytäntöönpanotoimiin pelkästään sillä perusteella, että joku on määrätty toimittamaan tilintarkastus tai toimimaan tilintarkastajana.

3. C ja hänen myötäpuolensa ovat esittäneet, että lääninhallituksen päätöksiin sisältyy asiallisesti yhtiöille asetettu, täytäntöönpantavissa oleva sietämisvelvoite, joka täsmentyy lääninhallituksen päätösten sisällön ja osakeyhtiölain säännösten avulla.

4. Asiassa on kysymys siitä, ovatko mainitut lääninhallituksen päätökset pantavissa täytäntöön yhtiöitä vastaan ulosottokaaren mukaisesti.

Täytäntöönpanon edellytykset ulosottokaaren mukaan ja erityisen tarkastuksen toimittaminen

5. Ulosottokaaren 2 luvun 1 §:ssä on täytäntöönpanon edellytykseksi asetettu se, että hakijalla on saman luvun 2 §:ssä tarkoitettu ulosottoperuste, jossa vastaajalle on asetettu ulosottokaaren 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettu velvoite. Tyypillisesti ulosotto koskee maksuvelvoitteen täytäntöönpanoa. Viimeksi mainitun pykälän 1 momentin mukaan ulosotossa voidaan kuitenkin panna täytäntöön myös esimerkiksi velvoite tehdä jotakin, kielto tehdä jotakin ja velvoite sallia, että toinen tekee jotakin. Muiden kuin maksuvelvoitteiden täytäntöönpanosta säädetään ulosottokaaren 7 luvussa. Sekä velallisen oikeusturvan että täytäntöönpanon joutuisuusvaatimuksen vuoksi on vakiintuneesti katsottu, että täytäntöönpantava velvoite tulee ilmaista riittävän selkeästi.

6. Aikaisemmassa oikeuskäytännössä on katsottu (KKO 1962-II-48), että lääninhallituksen määräämillä tarkastajilla oli oikeus vaatia ulosotonhaltijana toimineelta maistraatilta tarkastuksen kohteena olevan yhtiön hallituksen velvoittamista luovuttamaan tarkastuksen toimittamiseksi tarpeelliset asiakirjat. Korkein oikeus hyväksyi ulosotonhaltijan päätöksen, jolla se oli ulosottolain 3 luvun 4 §:n nojalla asettanut uhkasakon velvoitteen täyttämiseksi.

7. Kyseisen ennakkopäätöksen antamisen jälkeen ulosottolainsäädäntöä on muutettu useasti ilman, että erityisen tarkastuksen täytäntöönpanoon liittyvät kysymykset olisivat olleet esillä. Ulosotonhaltijan lakkauttamista koskevalla lailla 792/1996 purettiin aikaisempi kaksiportainen tekemis- ja kieltotuomion täytäntöönpanomenettely ja täytäntöönpanoon liittyvän uhkasakon asettaminen siirrettiin suoraan ulosottomiesten tehtäväksi. Ulosottoperustetta koskevat säännökset on uudistettu lailla 679/2003. Tuohon lainmuutokseen johtaneissa esitöissä todettiin muun muassa, että ulosottolain soveltamisala ja toisaalta ulosottoperusteeksi kelpaavat asiakirjat säädettäisiin erikseen selkeyden ja totutun lainkirjoitustekniikan aikaansaamiseksi ja ettei tämä kuitenkaan merkitsisi asiallista muutosta nykytilaan (HE 216/2001 vp s. 34). Lisäksi todettiin, että "tarkoitus on, että sellaiset keskushallintoviranomaiset, joiden päätökset on nykyisinkin pantu täytäntöön ulosottolain nojalla, voisivat jatkossakin kääntyä ulosottomiehen puoleen" (HE 216/2001 vp s. 66).

8. Oikeus saada yhtiössä toimitetuksi erityinen tarkastus sen selvittämiseksi, onko yhtiön kirjanpito, tilinpäätös ja hallinto hoidettu lain ja yhtiöjärjestyksen edellyttämällä tavalla, on tärkeä osa osakeyhtiölain osakkeenomistajalle takaamaa oikeusturvaa. Tyypillisesti tarkastusmahdollisuus tarjoaa vähemmistöosakkaille keinon valvoa, etteivät enemmistöosakkaat käytä päätäntävaltaa yhtiössä yhtiön edun vastaisesti.

9. Erityiseen tarkastukseen liittyvien asioiden käsittely edellyttää joutuisuutta, jotta sen tarjoama oikeussuoja olisi aidosti käytettävissä. Tätä osoittavat esimerkiksi osakeyhtiölain 7 luvun 7 §:n ja 22 luvun 8 §:n verraten lyhyet määräajat. Oikeus erityisen tarkastuksen toimittamiseen menettäisi ratkaisevasti merkitystään oikeussuojakeinona, jos yhtiön toimielimet voisivat käytännössä estää tai olennaisesti vaikeuttaa tarkastuksen toimittamista kieltäytymällä luovuttamasta tarkastuksen toimeenpanemiseksi tarpeellisia asiakirjoja. Tarkastettavan yhtiön toimielinten onkin osakeyhtiölain 7 luvun 8 §:n ja tilintarkastuslain 18 §:n mukaan varattava erityiselle tarkastajalle tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo sen tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota erityinen tarkastaja pyytää.

Onko täytäntöönpanoperuste riittävän selkeästi ilmaistu

10. Ulosottoperusteina olevissa lääninhallituksen päätöksissä määrätystä erityisestä tarkastuksesta on seurannut yhtiöille, joita on asian käsittelyssä kuultu, velvollisuus sallia tarkastuksen toimittaminen ja myötävaikuttaa sen toteuttamiseen.

11. Lääninhallituksen päätöksissä ei sinänsä ole nimenomaisesti määritelty, mitä kohdeyhtiön tulisi tehdä eikä päätöksissä ole yksilöity luovutettavia asiakirjoja. Päätöksissä on kuitenkin määrätty tarkastuksen kohde kattamaan yhtiöiden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös kahdelta tilikaudelta. Tarkastuksen pääkohteiksi on mainittu yhtiöiden kirjanpidon luotettavuus ja lainmukaisuus, hallituksen toiminta tilikausina sekä ensimmäistä tilikautta koskien erityisesti yhtiökokousten lainmukainen pitäminen. Tarkastuksen erityiskohteiksi on määrätty yhtiöiden ja B:n sekä hänen läheistensä väliset sopimukset ja liiketoimet. On viime kädessä tarkastuksen toimittajaksi määrätyn tarkastajan asiana määritellä, mitä konkreettista aineistoa tarkastus edellyttää.

12. Erityisen tarkastuksen tarkoituksena on selvittää, onko yhtiön asioiden hoidossa noudatettu lain ja yhtiöjärjestyksen määräyksiä. Hakijoiden ja kohdeyhtiöiden edut eivät ole ristiriidassa eikä asetelma ole verrattavissa tavanomaiseen maksuvelvoitteen täytäntöönpanoon, jossa velallisen oikeusturvan vuoksi velvoitteen tarkka ja nimenomainen yksilöinti on olennaista. Kuten edellä on tullut ilmi, tilintarkastuslain 18 §:stä ilmenee, miten kohdeyhtiöiden toimielimet ovat velvollisia avustamaan tarkastajaa ja myötävaikuttamaan tarkastuksen toimittamiseen. Näissä olosuhteissa on tarpeetonta ja täytäntöönpanon joutuisuusvaatimuksen vastaista edellyttää, että täytäntöönpanon tulisi perustua luovutettavien asiakirjojen täsmälliseen yksilöintiin tai, että yhtiötä velvoittava käyttäytyminen tulisi kuvata tarkemmin kuin mitä lääninhallituksen päätöksistä ja tilintarkastuslain 18 §:stä ilmenee. Samasta syystä ei ole myöskään tarvetta sille, että velvoite asetettaisiin ja yksilöitäisiin lääninhallituksen päätöksen jälkeisessä erillisessä tuomioistuinprosessissa.

13. Tämän vuoksi Korkein oikeus katsoo, että erityisen tarkastuksen toimittamista tarkoittavan täytäntöönpanon peruste on ilmaistu ulosottokaaren 1 luvun 1 §:ssä edellytetyllä tavalla riittävän selkeästi ja nimenomaisesti.

Johtopäätös

14. Lääninhallituksen päätökset erityisen tarkastuksen toimittamisesta ovat sisältäneet kohdeyhtiöille ja sen toimielimille velvoitteen myötävaikuttaa tarkastuksen toteuttamiseen varaamalla tarkastajalle tilaisuuden toimittaa tarkastus tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa sekä antamalla tarkastajalle tämän pyytämää selvitystä ja apua niin kuin tilintarkastuslain 18 §:ssä säädetään. Lääninhallituksen päätökset ovat siten täytäntöönpantavissa ja asia tulee ottaa ulosottoasiana käsiteltäväksi. Täytäntöönpanossa noudatetaan ulosottokaaren 7 luvun 16 §:n mukaista järjestystä.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös kumotaan. Asia palautetaan Helsingin ulosottovirastoon, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa ulosottohakemus käsiteltäväkseen ja ottaen huomioon palautuksen syy, siinä viivytyksettä laillisesti menetellä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Juha Häyhä, Hannu Rajalahti, Marjut Jokela ja Pekka Koponen. Esittelijä Minna Hällström.